Milloin vanhus ei pärjää kotona ja tarvitsee apua – ensimmäiset tunnusmerkit

On hienoa, että yhä useampi vanhus saa nauttia eläkevuosistaan kotona pidempään ja terveempänä kuin aiemmin. Moni vanhuksista harrastaa, urheilee ja nauttii elämästään täysin rinnoin – ehkä enemmän kuin koskaan.

Vauhti kuitenkin saattaa hiljentyä, kun terveydentila heikkenee. Muutokset voivat olla fyysisiä tai henkisiä, ja ne voivat vaikuttaa vanhuksen pärjäämiseen omassa arjessa.

Vaikeuksia ja ongelmia voi olla hankala huomata tai ottaa puheeksi. Kukapa sitä mielellään myöntäisi, että ei pärjää enää ilman apua ja tukea.

– Tavallisista, jokapäiväisistä asioista voi ikääntyessä tulla liian vaikeita. Silloin on tärkeää, että läheiset ja omaiset uskaltaisivat nostaa asian esiin. Erilaiset terveysongelmat voivat yllättää ja pahimmassa tapauksessa pahentua nopeasti. Ongelmat eivät katoa itsekseen, ja usein ne vaativat oikea-aikaista puuttumista, sanoo 9Livesin kotihoidon palvelupäällikkö Saija Fagerlund.

Taakka vaikeuksien huomaamisesta lankeaa usein perheelle ja sukulaisille – millaiset merkit yksinkertaisissa arjen asioissa voivat kertoa vanhuksen avun tarpeesta?

• Tutuksi tulleista rutiineista ja harrastuksista luopuminen. Kun läheisesi luopuu rakkaasta harrastuksestaan tai tuttujen askareiden parissa touhuamisesta, hänen kanssaan kannattaa keskustella ja kysyä syytä. Esimerkiksi kivut tai huoli omasta terveydestä voivat aiheuttaa alakuloisuutta ja voimavarojen ehtymistä.
• Kodin ja pihan ylläpitämisen lopettaminen. Jos läheisesi koti on alkanut olla likainen tai epäjärjestyksessä tai jos talvella lumityöt ovat alkaneet jäädä tekemättä, hän ei ehkä jaksa tai muista hoitaa asioita kuten ennen. Silloin hän tarvitsee apua ja tukea kotona asumiseen.
• Haluttomuus poistua kotoa. Onko läheisesi alkanut jäädä mieluummin kotiin kuin tehnyt asioita, jotka aiemmin ovat häntä kiinnostaneet? Syynä voivat olla esimerkiksi turvattomuuden tunne tai huoli omasta pärjäämisestä. Asiasta kannattaa ehdottomasti puhua.
• Epäsiisti olemus tai löysäksi jäänyt vaatetus. Huono hygienia voi kertoa esimerkiksi masennuksesta ja merkittävä laihtuminen huonosta ja riittämättömästä ruokavaliosta. Siksi molempiin asioihin pitää kiinnittää huomiota. Voi olla, että läheisesi tarvitsee tukea aamu- ja iltatoimiin tai ruoanlaittoon.
• Selittämättömät mustelmat kehossa tai naarmut autossa tai huonekaluissa. Jos läheiselläsi alkaa olla kehossaan mustelmia tai esimerkiksi hänen autossaan on naarmuja, joiden syntymistä hän ei muista tai osaa selittää, asiaan on syytä puuttua. Joskus ongelmia voi aiheuttaa myös heikentynyt näkökyky, josta läheinen ei halua kertoa.
• Unohteleminen ja epävarmuus tutuissa askareissa. Onko vanhus alkanut unohtaa tapaamisia, tapahtumia tai vaikka lääkkeiden ottamisia? Tällaisen asian ihminen huomaa usein itsekin. Tarkkana on syytä olla varsinkin silloin, jos omainen näyttää hämmentyneeltä tai pitää taukoja tehdessään jotain tuttua, yksinkertaista asiaa. Muistiongelmat on hyvä selvittää nopeasti.
• Avaamattomat postit tai postin tuomat maksukehotukset ja perintäkirjeet. Kun läheisesi on alkanut jättää posteja avaamatta tai laskuja maksamatta, hän tarvitsee apua arkensa pyörittämiseen. Asia on syytä ottaa puheeksi, vaikka se voikin olla vaikeaa puolin ja toisin.
• Huonoksi menneet ruoat, joita ei ole heitetty pois. Jos omaisesi ei ole tyhjentänyt jääkaappiaan vanhentuneesta ja pilaantuneesta ruoasta tai on ehkä jopa syönyt pilaantunutta ruokaa, se on selvä merkki toimintakyvyn heikkenemisestä. Asiaan pitää silloin puuttua.
• Alakuloisuus, mielialojen yllättävä vaihtelu ja muutokset persoonallisuudessa. Kun omaisesi on alkanut olla alakuloinen tai hänen mielialansa on alkanut vaihdella yllättäen, hänen kuulumisiaan kannattaa kysellä tarkemmin. Joskus ongelmat näkyvät selvästi aggressiiviseksi muuttuneina puheina tai tekoina tai ehkä levottomuutena.

• Vaikeudet seisomaan nousemisessa tai tarrautuminen huonekaluihin liikkuessa. Näyttääkö omaisesi liikkuminen hankalalta? Valittaako hän siitä? Hän ei ehkä halua pyytää apua, mutta avun tarve kannattaa selvittää. Fyysisen kunnon harjoittelun voi aloittaa missä iässä tahansa.
• Muutokset vuorokausirytmissä. Jos omainen on alkanut nukkua huonommin tai unirytmi on muuten muuttunut, asia kannattaa selvittää. Varsinkin silloin tilanteeseen pitää puuttua, jos omainen alkaa ottaa yhteyttä läheisiinsä yllättäen esimerkiksi keskellä yötä.
• Lisääntynyt turvattomuuden tunne. Kun omainen kertoo turvattomuuden tunteesta – esimerkiksi pelkäävänsä kotona olemista, omaisuutensa varastamista tai ulkopuolisten tunkeutumista kotiin – hän voi kärsiä esimerkiksi Alzheimerin taudista.
• Toistuvat päivystyskäynnit. Jos omaisesi hakeutuu toistuvasti hoitoon päivystykseen, ongelma saattaa johtua vaikkapa yksinäisyydestä tai turvattomuudesta – eikä välttämättä lainkaan hänen valittamastaan oireesta. Vyyhtiä on hyvä alkaa selvittää kysymyksillä ja keskustelulla.

Näitä tunnusmerkkejä huomatessasi olisi syytä kannustaa vanhusta käymään lääkärissä. Lääkärin avulla tilanne alkaa selvitä ja ongelmiin voidaan puuttua.

Vaikka arjessa selviäminen vaatisi säännöllistä tukea, tämä ei välttämättä tarkoita, että vanhuksen tarvitsee muuttaa pois kotoa. 9Livesin kotihoidon palveluiden avulla kotiin on saatavilla hyvää ja luotettavaa hoitoa ja apua erilaisiin askareisiin.

– Kiireettömän sairaanhoidon ja hoitajan saaminen kotiin voi auttaa arjessa ja parantaa elämänlaatua sekä tuo turvallisuuden tunnetta. Jos jaksaminen on ollut vähissä, palvelujen avulla elämä helpottuu ja mielialakin voi parantua. Omasta kodista ja elämästä voi nauttia uudella tavalla, kun kaikkea ei tarvitse kotona tehdä itse, Saija Fagerlund sanoo.

Tutustu laadukkaisiin kotihoidon palveluihin ja miten voisimme auttaa juuri sinua: